Kun Porin Prikaati kotiutui Säkylään elokuussa 1963, niin jo saman vuoden lokakuussa lausuttiin Huovinretki ry:n perustamissanat. 

Hankkeen alullepanijana toimi varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Kalevi Kuusela. Hänen kutsumansa kokous 8. lokakuuta 1963 perusti Säkylän ja Köyliön polku- ja laturetkitoimikunnan. Kuusela valittiin myös järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Sirpa Salmela. Vastaperustettu toimikunta ei turhia aikaillut, vaan järjesti ensimmäisen polkuretken kaksipäiväisenä 26.10 - 27.10.1963.

Toiminta kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi, että katsottiin parhaaksi rekisteröidä latu- ja polkuretkitoimikunta. Tällöin nimeksi tuli Huovinretki ry ja kotipaikaksi Säkylä. Rekisteröinti vahvistettiin 4. toukokuuta 1968.

Melko aikaisessa vaiheessa haettiin toiminnalle laajempaa kannatuspohjaa kutsumalla mukaan kuusi ympäristökuntaa Säkylän ja Köyliön lisäksi. Mukaan tulivat Alastaro, Eura, Oripää, Pöytyä, Vampula ja Yläne. Vuosikymmenten saatossa osa kunnista on  liittynyt toiseen kuntaan ja nimellisesti siirtynyt historiaan. Neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana yhdistyksen hallitus koostui näistä em. kunnista sittemmin pääpaino on siirtynyt Säkylään. Tuloksellista toimintaa on yhdistyksellä takana jo yli 60 vuotta. Tänä aikana Huovinretki on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimpana kuntoliikuttajana.

(Tarkistuslaskenta kesken 15.1.26) Kuuden vuosikymmenen aikana on Huovinretkille osallistunut 163 534 liikkujaa. Laturetkille 89 675, polkuretkille 54 964 sekä pyöräretkille 18 895. Parhaimmillaan yksittäiselle retkelle on osallistujia ollut 106:sta kunnasta. Kuljettua matkaa on eri retkillä kertynyt yhteensä noin 4 051 400 kilometriä.

Suomen Ladun leiripäivät Huovinretki järjesti Säkylässä kesällä 1977.  Jo sitä ennen oli jäsenistö osallistunut vuosittain muualla järjestettyihin leiripäiville.  Jäsenmäärään verrattuna Huovinretkeläiset ovat olleet aivan kärkipäässä monena kesänä. Huippu on kesältä 1993, jolloin leiripäivillä oltiin mukana 70 henkilön voimin.

1990-luvulla voimistettiin merkittävästi omaan jäsenistöön kohdistuvaa toimintaa. Tällöin varsinkin retkeilyjaoston aktiiviset puuhahenkilöt ryhtyivät järjestämään lähiympäristöön kohdistuvia retkiä. Samaan aikaan alettiin järjestää myös eri vuodenaikojen patikkamatkoja eri puolille Lappia. Ensimmäinen oma ruskaretki tunturi-Lappiin tehtiin syksyllä 1994. Uudelle vuosituhannelle tultaessa oli toiminnasta tullut jo vankka perinne järjestön vuosittaisessa ohjelmassa.

2000-luvulle siirtyessä mukaan tuli monia uusia lajikokeiluja, joista jotkut jäivät elämään pitemmäksi ajaksi. Viikkopyöräilyt, polkujuoksu ja melontaretket toivat uusia osallistujia. Fatbike ja sittemmin MTb-pyöräily vetivät porukkaa mukaan. Perhetoiminnassa Muumien retkeilykoulut täyttyivät ja lähialueen- ja kuntien nuotiopaikat tulivat tutuiksi lapsiperheille. Suomen täyttäessä 100-vuotta ripustettiin ensimmäisen kerran Haamuja, josta alkoi HuovinHaamun haamupolku syyshämärässä, joka on ollut osallistujamäärältään  toiseksi suurin yhdistyksen järjestämistä tapahtumista viime vuosina. 

Suomen Ladun osuus innoittajana sekä tukijana on vuosi vuodelta ollut merkittävämpää. Yhdistysjäsenille annettavat koulutukset ja kurssit sekä tukimateriaali sähköisine alustoineen on suuri apu hallitukselle sekä koko yhdistystoiminnalle.

Kuvat: Huovinretken täyttäessä 60-vuotta Seila Hoppendorff somisti Säkylän keskustassa olevan näyttelytilan ikkunan "Muistojen ikkunan" muistoksi heille, jotka ovat poistuneet keskuudestamme pitkälle vaellukselle, kaikille ihanille vuosille, jotka ovat olleet täynnä toimintaa ja tohinaa, osoittamaan mitä kaikkea Huovinretki on tarjonnut ihmisille ja tarjoaa edelleen. 

(Päivitetty 15.1.2026 S.H.)